Jälleen kerran se sieltä saapui, nimittäin HK Open 2020 syksy.
Edellisessä blogi-tekstissä kerroinkin että saimme jonkinlaisen suunnitelman tehtyä syysloman aikana tätä kilpailua varten. Tosin tämän vuoden kilpailukiimaa laski hauenkalastukseen kohdistunut pieni inflaatio. Kuhan vertsuttaminen ja uusien kuhapaikkojen etsiminen on vain ollut mieleisempää hommaa tänä vuonna.
Jos keliolosuhteet olisivat olleet oikeasti huonot, niin tuskin olisi Suvi peräkärrystä veteen laskeutunutkaan. Näin jälkikäteen ajateltuna kuitenkin oli hyvä että lähdettiin. Suunnitelma oli siis valmis ja lauantaina vesillä oltiinkin aikaisin aamusta.
Kerittiin jopa ennen kisan alkua ronkkimaan hieno kuhakin ylös.
Aloitus järvi on syksyn mittaan antanut hyvin juurikin niitä plus 90 senttisiä haukia, täältä olikin tarkoitus ottaa kortti nopeasti täyteen ja vaihtaa paikkaa isompien haukien järvelle.
Suunnitelma ei aivan toiminut, hauet olivat todella passiivisia. Pitkiä seurimoita ja varovaista tökkimistä vieheisiin, mutta itse tärpit jäivät uupumaan.
Haukien ollessa passiivisia ongittiin kohdalle sattuessa kuhiakin, saimme toisenkin nätin kuhan käymään veneessä.
Ja tuli se ensimmäinen korttikalakin, tutun ottipenkan pohjalla makasi isompi hauki joka pitkän hieromisen jälkeen jigin hyväksyi. Aivan kuonon kärjestä kiinni, onneksi pysyi haaviin saakka. Mittaa tälle hienokuntoiselle lahnavatsalle oli kertynyt 109 senttiä, ensimmäinen kala korttiin ja järven vaihtoon.
Toisella järvellä haukia ollaan löydetty paljon vähemmän, mutta toisaalta koko on ollut paljon isompaa.
Mutta kuten edelliselläkin paikalla, niin täälläkin tuntuivat kuhat olevan paljon paremmalla syönnillä. Kaksi hienoa kuhaa käy tälläkin järvellä veneessä, toinen näistä venyy kisamittaan ja onpa kalalla mahtava kroppakin. Kerrassaan hieno kuha.
Löydämme kolmannenkin ison kuhan, todennäköisesti vielä edellisimpiäkin isomman, mutta tämä kulkee hieman liian syvällä ja jätämmekin sen rauhaan.
Haukiakin alkaa luotaimissa näkymään ja osummekin hienoon syöntipiikkiin. Ensimmäinen kala löytyy pikkukala parven seasta.
Tämä ei vielä kovalla syönnillä ole, vaan joudutaan hieman kikkailemaan että saamme tämän ottamaan. Mitta kertoo kalalle pituudeksi 108-senttiä.
Eikä aikaakaan kun Toni tartuttaa 104 senttisen hauen. Toivo kortin täyttymisestä alkaa heräämään.
Seuraava isompi löytyy kolmosen vedestä ja tuntuu liikkuvan aika vauhdilla. Pieni ennakointi, suvi hauen reitille ja sniperiä naamaan. 109 senttinen todella pullea hauki käy mittauttamassa itsensä.
Taas hetki luotailua ja iso kala löytyy pohjasta, tämä lähtee putoavaa jigiä vastaan ja omaksi tehtäväkseni jääkin laittaa vain puolaa kiinni ja toivoa että vastari osuu.
Osuihan se ja pienen sähläyksen jälkeen kala haaviin.
Pituutta 116 ja painoakin yli 12 kiloa. Kauniilla kuvioilla varustettu hieno yksilö. Kortti täyteen, hetki tuulettelua ja tämän jälkeen pakkaamaan kamoja autoon.
Seuraavan päivän suunnitelmaksi päätetään laittaa sarjan nimen mukaankin ”kaikki peliin” ja suuntaammekin ”jäätäviä markoja sisällään pitävälle järvelle”.
Kuin toisintona edelliseen päivään, tämäkin päivä alkaa kuhalla ja vielä hienolla sellaisella.
Saadaan muutama muukin kuha mutta haukia ei näy. Eikä näy koko päivänä.
Tosin tavoitteeseen ollaan päästy jo, joten mitään mailan puristamista ei ole havaittavissa.
Kuitenkin vielä loppuhuipennukseksi löydämme pohjasta ison kalan, selkeän parannuksen korttiin. 45 minuuttia tätä ronkitaan, kaksi kertaa se nousee jigia katsomaan tänä aikana, mutta kiinni ei vain ota.
No tähän on hyvä lopettaakin ja suunnata rantaan makkaran grillaamiseen ja hanhien muuttoa katselemaan.
Mutta olipahan hieno kisa!
Yhdeksänteen sijaan ja tulokseen 546cm tarvitsee tuossa seurassa ja kisassa olla tosiaan tyytyväinen. Ja plussana vielä nuo hienot kuhat.
Rutava voitti jälleen kerran itsensä.